Hyv ksytty ja kielletty aviollinen v kivalta 1600-luvun loppupuolen it suomalaisissa maaseutuyhteis iss

Artikkelissa tarkastellaan miesten vaimoihinsa kohdistamaa v kivaltaa it suomalaisella maaseudulla kulttuurisesta n k kulmasta. Keskeisi kysymyksi ovat v kivallan hyv ksytt vyys sek yhteis n reaktiot v kivaltaan. N iden teemojen perusteella tarkastellaan my s vaimon asemaa suhteessa mieheens sek sukupuolten v list suhdetta ylip ns . Aineistona k ytet n kihlakunnanoikeuksien puhtaaksikirjoitettuja p yt kirjoja. N m yksitt isten ihmisten el m nkohtalot toimivat esimerkkein varhaismodernissa kulttuurissa yleisemmin jaetuista avioliittoa ja puolisoiden v list suhdetta koskevista n kemyksist ja suhtautumistavoista. Kiet v inen-Sirénin mukaan miehen vaimoaan kohtaan harjoittama v kivalta oli t ysin sallittua kohtuullisena kurituksena. Liiallista v kivaltaa ei sen sijaan hyv ksytty edes kuritustarkoituksessa. Hyv ksytyn ja kielletyn rajat olivat kuitenkin liukuvia. Yhteis puuttui liialliseen v kivaltaan satunnaisesti ep virallisella tasolla. Oikeuteen v kivaltatapaukset p tyiv t eritt in harvoin, eiv tk viranomaiset olleet erityisen halukkaita puuttumaan kotitalouden sis isiin asioihin. Vaimo oli pitk lti miehens toimien varassa, mutta v kivaltatapausten m r k r jill ei viittaa miehisen vallank yt n laajaan vinoutumiseen.