全部 标题 作者
关键词 摘要

OALib Journal期刊
ISSN: 2333-9721
费用:99美元

查看量下载量

相关文章

更多...

History of Joint Ownership of Forests in Finland in the Context of European Forest Commons

DOI: 10.4236/ahs.2022.113009, PP. 87-105

Keywords: Forest Commons, Forest Ownership, Finland, Sweden, Europe

Full-Text   Cite this paper   Add to My Lib

Abstract:

In Europe the history of forest commons dates back to the Middle Ages and some of them are still performing well. The formation of modern states in Europe favoured privatisation of previously communally managed property, including forest commons. Privatisation of state lands proceeded in Finland in the nineteenth century, but at the same time there was a need to establish co-owned forests to settle the landless population. The first part of the study focuses on exploring the development of the system of co-owned forests in Finland since the late nineteenth century until 2020. How has the Finnish system of co-owned forests responded to societal and economic changes during the long time frame of the study? The co-ownership of forests, called jointly owned forests in Finland, has had similarities with European and particularly with Swedish forest commons, but there have also been several differences. The second part of the study aims to approach the present Finnish system in the context of European, particularly Swedish, forest commons. Among the international research community development and special characteristics of the Finnish system of joint ownership of forests are poorly known.

References

[1]  Kom (1883:1). Liikahakkauksesta Suomen metsissä [Overcuttings in Finnish Forests]. Keisarillisen Senaatin Kirjapaino.
[2]  Kom (1900:4). Yksityismetsäin tutkimista varten asetetulta komitealta [Committee Set for Investigation of the State of Private Forests]. Keisarillisen Senaatin Kirjapaino.
[3]  Kom (1920:16). Valtionmetsäkomitean mietintö N:o 1. [Forest Committee Set by the State]. Valtioneuvoston kirjapaino.
[4]  SA (1886/29). Metsälaki Suomen suuriruhtinaanmaalle [Forest Act for the Grand Duchy of Finland]. Government of Finland.
[5]  SA (1925/184). Yhteismetsälaki [Jointly Owned Forests Act]. Government of Finland.
[6]  SA (1945/396). Maanhankintalaki [Land Acquisition Act]. Government of Finland.
[7]  SA (1969/485). Yhteismetsälaki [Jointly Owned Forest Act]. Government of Finland.
[8]  SA (2003/109). Yhteismetsälaki [Jointly Owned Forest Act]. Government of Finland.
[9]  SFS (1952/167). Lag om allmänningsskogar i Norrland och Dalarna [Act Relating to Collectively Owned Forests in Norrland and Dalarna]. Government of Sweden.
[10]  VPA, HE (46/1924). Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi yhteismetsistä. Government of Finland.
[11]  VPA, HE (97/1990). Hallituksen esitys Eduskunnalle yhteismetsälaiksi. Government of Finland.
[12]  VPA, HE (205/1996). Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteismetsälain muuttamisesta ja yhteismetsäosuuksien lunastamisesta annetun lain kumoamisesta. Government of Finland.
[13]  VPA, HE (240/2002). Hallituksen esitys Eduskunnalle yhteismetsälaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Government of Finland.
[14]  VPA, HE (80/2011). Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteismetsälain muuttamisesta. Government of Finland.
[15]  VPA, MmVm (10/2011). Maa-ja metsätalousvaliokunnan mietintö. Hallituksen esitys laiksi yhteismetsälain muuttamiseksi. Government of Finland.
[16]  (2014). Skogsstatistisk årsbok 2014. Skogsstyrelse.
[17]  (2019). Suomen metsätilastot 2019. Luonnonvarakeskus.
https://stat.luke.fi/sites/default/files/suomen_metsatilastot_2019_verkko2.pdf
[18]  Annanpalo, H. (2008). Pellon yhteismetsä: Hyvässä terässä. Mustasaaren kirjapaino.
[19]  Bravo, G., & De Moor, T. (2008). The Commons in Europe: From Past to Future. International Journal of the Commons, 2, 1551-1561.
https://doi.org/10.18352/ijc.98
[20]  Carlsson, L. (1995). Skogsallmänningarna i Sverige. Forskningsrapport Tulea 1995: 22. Luleå tekniska universitet.
[21]  Carlsson, L. (1999). Still Going Strong, Community Forests in Sweden. Forestry, 72, 11-26.
https://doi.org/10.1093/forestry/72.1.11
[22]  Carlsson, L. (2001). Keeping away from the Leviathan: The Case of the Swedish Forest Commons. Management of Social Transformations (MOST) Programme. Discussion Paper No. 51.
https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000122041
[23]  Collin, J. (2004). Isosta pinosta riittää jaettavaa. Metsälehti, No. 22.
[24]  Elonen, P. (2020). Voiko metsän pitää metsänä ja silti hakata sitä. Tätä yritetään yhteismetsissä. Helsingin Sanomat, March 30, 2020.
[25]  Enander, K.-G. (2007). Skogsbruk på samhällets villkor. Skogsskötsel och skogspolitik under 150 år. SLU.
[26]  Gatto, P., & Bogataj, N. (2015). Disturbances, Robustness and Adaptation in Forest Commons: Comparative Insights from Cases in the Southeastern Alps. Forest Policy and Economics, 58, 56-64.
https://doi.org/10.1016/j.forpol.2015.03.011
[27]  Haataja, K. (1950). Maa-ja vesioikeus sekä metsä-ja maatalouslainsäädäntö. WSOY.
[28]  Hardin, G. (1968). The Tragedy of the Commons. Science, 162, 1243-1248.
https://doi.org/10.1126/science.162.3859.1243
[29]  Hautala, E. (2016). Sallan yhteismetsä 1936-2016. Sallan yhteismetsä.
[30]  Havia, P. (2011). Yhteismetsien laajentuminen—Uusia osakkaita, lisää metsää. Bachelor’s Thesis, Mikkeli University of Applied Sciences.
[31]  Helander, A. B. (1949). Suomen metsätalouden historia. WSOY.
[32]  Holmgren, E. (2009). Forest Commons in Boreal Sweden. Aims and Outcomes on Forest Condition and Rural Development. Acta Universitatis Agriculturae Sueciae, 96, 1652-6880.
[33]  Holmgren, E., Holmgren, L., & Lidestav, G. (2007). Comparison of Harvesting and Business Activities of Non-Shareholders and Shareholders in a Forest Common in Västerbotten, Sweden. Scandinavian Journal of Forest Research, 22, 582-592.
https://doi.org/10.1080/02827580701618769
[34]  Holmgren, E., Keskitalo, E. C. H., & Lidsestav, G. (2010). Swedish Forest Commons—A Matter of Governance. Forest Policy and Economics, 12, 423-431.
https://doi.org/10.1016/j.forpol.2010.05.001
[35]  Holmgren, E., Lidestav, G., & Kempe, G. (2004). Forest Condition and Management in Swedish Forest Commons. Small-Scale Forest Economics, Management and Policy, 3, 453-468.
https://doi.org/10.1007/s11842-004-0031-0
[36]  Honkanen, M. (2012). Metsätilusjärjestelyt ja yhteismetsät, Toimiva metsä-hankkeen tiedottamisen vaikuttavuus. Bachelor’s Thesis, Mikkeli University of Applied Sciences.
[37]  Hyytiäinen, L. (2014). Yhteismetsien puukaupallinen toiminta. Master’s Thesis, University of Eastern Finland.
[38]  Ikonen, J. (2018). Suomen yhteismetsien toiminnot, tavoitteet ja strategiat. Master’s Thesis, University of Eastern Finland.
[39]  Kalliola, M. (1986). Yhteismetsät osakkaiden ja maa-ja metsätalouden piirihallinnon näkökulmasta. Maatilahallituksen julkaisuja No. 13, Maatilahallitus.
[40]  Kärkkäinen, M. (2010). Yhteismetsistä ei tule pikkumetsien pelastajia. Käytännön Maamies, 59, 32-35.
[41]  Kaukiainen, Y. (2006). Foreign Trade and Transport. In J. Ojala, J. Eloranta, & J. Jalava (Eds.), The Road to Prosperity—An Economic History of Finland (pp. 127-164). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
[42]  Kiljunen, K. (1959). Yhteismetsät: Metsäpoliittinen tutkimus. Licentiate Thesis, University of Helsinki.
[43]  Kolehmainen, I. (1983). Yhteismetsien metsätalous. Master’s Thesis, University of Helsinki.
[44]  Kolis, K. (2016). Jointly Owned Forests and Forest Land Consolidation—Increasing the Stand Size in Fragmented Areas. Nordic Journal of Surveying and Real Estate Research, 11, 7-17.
[45]  Kuisma, M. (2019). Maanomistus ja kehitys: risteysten pitkä ketju. In J. Koponen, & S. Saaritsa (Eds.), Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi: Suomi kehityksen kiinniottajana (pp. 275-292). Gaudeamus.
[46]  Lawrence, A. B., & Ambrose-Oji, B. (2015). Beauty, Friends, Power, Money: Navigating the Impacts of Community Woodlands. The Geographical Journal, 181, 268-279.
https://doi.org/10.1111/geoj.12094
[47]  Lawrence, A., Gatto, P., Bogataj, N., & Lidestav, G. (2021). Forests in Common: Learning from Diversity of Community Forest Arrangements in Europe. Ambio, 50, 448-464.
https://doi.org/10.1007/s13280-020-01377-x
[48]  Lehto, P. (2018). Kvalitatiivinen typologia suomalaisista yhteismetsanomistajista. Master’s Thesis, University of Helsinki.
[49]  Lidestav, G., Bogataj, N., Gatto, P., Lawrence, A., Stjernström, O., & Wong, J. (2017). Forests in Common and Their Contribution to Local Development. In E. C. H. Keskitalo (Ed.), Globalisation and Change in Forest Ownership and Forest Use (pp. 261-302). Palgrave Macmillan.
https://doi.org/10.1057/978-1-137-57116-8_8
[50]  Lidestav, G., Poudyal, M., Holmgren, E., & Keskitalo, E. C. H. (2013). Shareholder Perceptions of Individual and Common Benefits in Swedish Forest Commons. International Journal of the Commons, 7, 164-182.
https://doi.org/10.18352/ijc.323
[51]  Liljenäs, I. (1971). Allmänningsskogarna i Västerbottens och Norrbottens län: Deras tillkomsthistoria. Umeå Universitet.
[52]  Liljenäs, I. (1977). Almänningsskogarna i Norrbottens län-deras betydelse för det enskilda jord-och skogsbruket. Kungliga Skytteanska samfundets handlingar, No. 16, Centraltryckeriet.
[53]  Liljenäs, I. (1982). Besparingsskogarna i Kopparbdergs och Gävleborgs län samt allmän-ningsskogarnna I Norrbottens och Västerbottens län: Bakgrund och syfte. GERUM, Rapport A: 34, Umeå universitet.
[54]  Maanmittauslaitos (2020). Suomen yhteismetsät 2020.
https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/
2020/02/SuomenYhteismetsat2020.pdf
[55]  McKean, M. (1998). Common Property: What Is It, What Is It Good for, and What Makes It Work? In C. Gibson, M. A. McKean, & E. Ostrom (Eds.), Forest Resources and Institutions (pp. 23-47). FAO.
[56]  McKean, M., & Ostrom, E. (1995). Common Property Regimes in the Forest: Just a Relic from the Past? Unasylva, 46, 3-15.
[57]  Merlo, M. (1995). Common Property Forest Management in Northern Italy: A Historical and Socio-Economic Profile. Unasylva, 46, 58-63.
[58]  Metsäpelto, E. E. (1940). Suomen yhteismetsät. Acta Forestalia Fennica, 49, 1-41.
[59]  MMM [Ministry of Agriculture and Forestry] (1978). Yhteismetsäosuustyöryhmän mietintö. MMM.
[60]  MMM [Ministry of Agriculture and Forestry] (1999). Metsän yhteisomistusmuotojen kehittämistyöryhmän muistio. Työryhmämuistio MMM 1999:5. MMM.
[61]  MMM [Ministry of Agriculture and Forestry] (2011a). Kansallinen metsäohjelma (KMO) 2015. Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä. MMM.
[62]  MMM [Ministry of Agriculture and Forestry] (2011b). Metsätilakoon ja rakenteen kehittäminen-Työryhmän kannanotot. Työryhmämuistio MMM 2011:3, osa 1. MMM.
[63]  MMM [Ministry of Agriculture and Forestry] (2012). Metsätilakoon ja rakenteen kehittäminen—Työryhmän raportti. Työryhmämuistio MMM 2012:1. MMM.
[64]  MMM [Ministry of Agriculture and Forestry] (2019). Kansallinen metsästrategia 2025— päivitys Valtioneuvoston periaatepäätös 21.2.2019. Maa-ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:7. MMM.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-889-3
[65]  Ostrom, E. (1990). Governing the Commons. The Evolution of Institutions for Collective Action. Cambridge University Press.
https://doi.org/10.1017/CBO9780511807763
[66]  Paletto, A., De Meo, I., & Ferretti, F. (2012). The Influence of Common Property Rights on Forest Management Policy: A Case Study in Sardinia Region, Italy. Forestry Studies, 56, 16-26.
https://doi.org/10.2478/v10132-012-0002-8
[67]  Palojärvi, K. (1982). Yhteismetsät asutus-ja maankäyttötoiminnassa. Maataloushallinnon aikakauskirja, 2, 8-22.
[68]  Pätsi, T. (2011). Yhteismetsien kokemukset arvonmäärittämisestä liittämistilanteissa. Bachelor’s Thesis, Mikkeli University of Applied Sciences.
[69]  Peltonen, M. (2019). Suomalainen maatilatalous. In J. Laine, S. Fellman, M. Hannikainen, & J. Ojala (Eds.), Vaurastumisen vuodet: Suomen taloushistoria teollistumisen jälkeen (pp. 117-130). Gaudeamus.
[70]  Pemán, M. L., & De Moor, T. (2013). A Tale of Two Commons. Some Preliminary Hypotheses on the Long-Term Development of the Commons in Western and Eastern Europe, 11th-19th Centuries. International Journal of the Commons, 7, 7-33.
https://doi.org/10.18352/ijc.355
[71]  Raninen, T. (1995). Siirtokarjalaisuus muuttuvassa yhteiskunnassa. In E. Laitinen (Ed.), Rintamalta raiviolle. Sodanjälkeinen asutustoiminta 50 vuotta (pp. 303-332). Atena.
[72]  Rytteri, T. (1996). Mikä ihmeen yhteismetsä? Yhteismetsät suomalaisessa metsätaloudessa. Master’s Thesis, University of Joensuu.
[73]  Short, C. (2011). Forests as Commons—Changing Traditions and Governance in Europe. In E. Ritter, & D. Dauksta (Eds.), New Perspectives on People and Forests (pp. 61-74). Springer.
https://doi.org/10.1007/978-94-007-1150-1_5
[74]  Siiskonen, H. (2020). Yhteismetsät suomalaisessa yhteiskunta-ja metsäpolitiikassa 1880-luvulta 2020-luvulle. Metsätieteen aikakauskirja, 1, 1-21.
https://doi.org/10.14214/ma.10393
[75]  Silveri, S. (2013). “Puu ja maa muuttuu osuudeksi”—omistamisen kokemus yhteismetsissä. Master’s Thesis, University of Eastern Finland.
[76]  Virtanen, H. (2020). Yhteismetsien lukumäärä roimassa kasvussa. Maaseudun Tulevaisuus, March 18, 2020.
[77]  Vuorinen, E. (1981). Yhteismetsien muodostamisesta ja lainsäädännön vaikutuksesta niiden kehitykseen. Master’s Thesis, Helsinki Technical University.
[78]  Yhteismetsä Tuohi (n.d.).
http://yhteismetsatuohi.fi
[79]  Živojinović, I., Weiss, G., Lidestav, G., Feliciano, D., Hujala, T., Dobšinská, Z., Lawrence, A., Nybakk, E., Quiroga, S., & Schraml, U. (2015). Forest Land Ownership Change in Europe. COST Action FP1201 FACESMAP Country Reports, Joint Volume, EFICEEC-EFISEE Research Report, University of Natural Resources and Life Sciences, (BOKU).

Full-Text

Contact Us

[email protected]

QQ:3279437679

WhatsApp +8615387084133